tiistai 20. helmikuuta 2018

17+0 Raskausviikko 18




42,5% raskaudesta on kulunut. En kyllä tätä oikeasti laske, mutta onneksi on keksitty kaikki nämä ihanat raskaussovellukset jotka kertovat tarkkaan missä mennään.
Mulla mm. löytyy kännykästä  Vau.vi odotus, Odotukseni ja Preglife joka on suosikkini.

Vauva on noin vajaa 20 cm pitkä päästä jalkoihin ja painaa tämän viikon lopussa noin 160g.

Uudelleen synnyttäjät voivat tuntea jo liikkeitä, ja kyllä täällä niitä on tunnettu jo viikolta 15 lähtien.
Vaikka istukka on taas edessä (joka voi tietyssä tapauksessa heikentää liikkeiden tuntemista), mutta olen ilokseni saanut tuntea sitä pientä hentoa sivelyä ja outoja tuntemuksia mahassa, mitkä eivät nyt ole johtuneet siitä että siellä olisi vain ilmaa.

Ensimmäinen neuvolalääkäri oli viime viikolla.
Kaikki oli hyvin, ja ultrattiinkin vielä varmistaaksemme istukan paikan kun ei sydämen lyönneistä saatu hirveän hyvin selvää ja syyhän oli siinä istukan paikassa joka on tosiaan ``etinen`` ja hiukan oikella puolella.

Näin myös oli esikoisesta, mutta onneksi hieman ennen laskettua istukka nousi sen verran, että sain luvan synnyttää alateitse.

Huono olo edelleen pysynyt poissa, mutta vaivoikseni on tullut päänsärky, joka on kokoajan.
Aamulla herätessä, ja joka päivä sama kaava.
Hierojallakin kävin, olihan ne niskat ja varsinkin tuolta pääkallon takaa erittäin kipeät ja jumissa, mutta ei sitä autuutta kestänyt kuin päivän ja taas se särky sieltä alkoi.
Yritän vain syödä mahdollisimman vähän särkylääkkeitä joten niitä en ole vetänyt muutakuin ihan kun on ollut pakko, tai toisinsanoen olen yrittänyt vain kestää kivun.

Verenpaineet huitelee edelleen alhaisina ja hemoglobiini laskee ja kohta aloitetaan rautalisä.
Hb oli ekassa neuvolassa noin 150, ja nyt se on jo tippunut noin 117, ja 110 taitaa olla se niin sanottu ``anemiaraja``. Onneksi ei enää kauheasti pyörrytä.

Seuraavaksi jännitetään sitten rakenneultraa joka on noin kk päästä.
Tottakai jännittää kun siellä tutkitaan tarkasti vauvan aivot, selkäranka, raajat ja sisäelimet mm. mutta toivotaan että kaikki on hyvin.
Samate kuin esikoisesta niin nytkin haluamme tietää kumpi sieltä on tulossa.
Erittäin vaikea arvuutella kumpi se olisi.

Netistä löytyy paljon ``leikkimielisiä`` testejä, joita olen tehnyt ja aikalailla 50/50 on menneet tulokset.

Poika olisi toisaalta kiva, kun sitte olisi molemmat, mutta toisaalta olisihan se söpöä kun olisi kaksi tyttöä. No pian sen näkee, jos näkee.




-Marjo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kun ei voi suunnitella tulevaa.

Moii! Oon varmaan jokaisen postauksen aloittanut sanoilla, että jäänyt taas tämä kirjoittelu. Mutta nyt se on oikeasti jäänyt aivan ty...