tiistai 27. maaliskuuta 2018

Rv 21-22, sieltä ne kivut ja oireet pikkuhiljaa saapuu taas.



 

Moi!

Yksi viikko kerkesi mennä välistä, ennen kuin tänne oon kerinnyt tulla kirjoittamaan.
Eli nyt mennään rv 22+0 ja 23 raskausviikko menossa. Mun raskausviikkohan vaihtuu aina tiistaina.
Ja eli postaus puuttuu nyt sitte rv 21+0 viikolta, kun oon ajatellut että joka viikko tänne postauksen teen, mutta ollut kyllä niin väsyksissä, flunssaa, allergiaa, kipuja ja yksi uhmainen tyttö.
Mutta kirjoitetaan nyt senkin edestä jos muistan kaikkea.

Tällä hetkellä oon kaksoissiskoni luona Tampereella kylässä ja tietty typy on mukana.
Sisko on normaalisti töissä, ja me täällä eletään ``normaalia`` arkea ja vähä käydään pyörimässä kaupungilla yms. jos jaksaa.

Mä en edes oikeastaan muista enää tarkkaa mitä tapahtui viikko sitten kun oli rv 21.
Mutta sen muistan, että kyläiltiin paljon jopa kolmena päivänä putkeen. Vissiin yritän täyttää kiintiöitä ennen kuin tulee se kohta etten enää pysty lähtemään minnekkään jos ees tulee.
Sitä ennen sairasteltiin, ja olin tosiaan erittäin väsynyt, ja päivät meni siinä, että yritti selviytyä iltaan touhukkaan lapsen kanssa.

Rakenneultra

NIIN JOO!
Se tärkein, käytiiin rakenneultrassa keskiviikkona 21.3. Silloin oli rv 21+1 menossa.
Kaikki oli juuri niin kuin pitääkin, ja erittäin vilkas Nyytti siellä hyöri menemään.

Istukka on ollut minulla alunperin etuseinämässä, mutta nyt se oli kuulemma siirtynyt taakse, aika paljon mielestäni ja tämän haluan vielä varmistaa perus neuvolakäynnillä jos th ultraa.

Saatiin sen verrran heikko ``lupaus`` sukupuolesta, että en halua sitä vielä täällä julkistaa.
Kun Nyytti tosiaan pyöri ja hyöri niin kovasti, että ei saatu selvää kuvaa haaravälistä josta olisi heti tulkinnut sukupuolen tai että sitä olisi pystynyt edes vähän varmemmin tulkitsemaan, niin ultraajakin sanoi että ``veikkaisi`` ........
Eli pidän teitä vielä jännityksessä.



Oireet

Nyt sitte päästään näihin oireisiin mitkä ovat saapuneet.
No ensiksi refluksi/palleatyrä on nyt siinä pisteessä, että saan niin kovia kipukohtauksia etten pysty kuin makamaan niin kauan, että se menee ohi.
Tätä nyt on jatkunut useamman päivän, ja olo käynyt tukalaksi.

Vaikka esikoisestakin minulla oli tosi paljon kovia harjoitussupistuksia, niin tänne Tampereelle tultaessa automatka oli ihan tuskaa kun paino mahaa, närästi, otti ruokatorveen. Kaiken kukkuraksi kun istun niin keskeltä mahaa rupeaa nykimään niin kovaa semmoisia repäisykipuja, että oikeasti säikähdin. Niitä tuli monta kertaa peräkannaa, ja hetku jotain oltaisiin revitty irti.
No mietin onko se nyt vain minut ärtynyt suoleni joka ollut nyt taas oikukas ja kipeä, vai onko se nyt sitte vauva ja kohtu mikä siellä kasvaa.
Tiedäppä tuota, mutta nyt ne vähä onneksi laantuneet.

Olen huudellut, että ihana kun tästä raskaudesta pystyy liikkumaan yms. normaalisti ja eikä tunnu missään. Kunnes käytiin kävelemässä, niin nyt sitte kesken matkan niin kovia supistuksia, että jouduin pysähtymään ja puuskuttamaan. Toivotaan, että nämä ei tästä pahene eikä käy samaten kuin typyn aikana, että limatulppa irtoaa jo rv 25 ja synnytys käynnistyy.
Ja sisälle kun tultiin niin reidet ovat olleet sen jälkeen tulessa ja särkee.
Mulla muutenkin aina reisissä tuntunut eniten supistukset, jopa ihan siellä loppumetreilläkin alkoi niillä.

Ja ihanat levottomat jalat ovat palanneet!
Voin kertoa, tämä oli edellisen raskauden yksi kauheimmista oireista! Niiltä muuten ei nukuta, eikä niihin mikään auttanut.

Vauva potkii paljon ja liikkeet yms. näkyy jo erittäin selvästi mahanpäältä.
Nyytti on eniten hereillä illasta klo. 22 jälkeen ja aamusta ku herään.




Nyytti

55% raskaudesta kulunut.
Nyytti on jo 27 cm pitkä, ihmekös jo tuntuu!
Painaa noin 550g tämän viikon lopussa.
Kuulee jo ääniä kehon sisä-ja ulkopuolelta.

Matkapahoinvointi lapsella

Meidän typylle muuten tullut semmoinen ihana vaiva takaisin, kuin matkapahoinvointi.
Nyt testissä oli kaverilta lainatut pahoinvointirannekkeet, eikä välttis ollenkaan turhakapistus.
Tosi pienestä jouduttiin jo laittaa istuin menosuuntaan päin, koska hänelle tuli huono olo, oksenti eikä muutenkaan viihtynyt toistepäin.
Isompana oksenti pitemmillä matkoilla ja ``maitoa`` meidän tapauksessa kauramaitoa ei saanu antaa tippaakaan lähellä ajoreissua ja syömisestäkin mieluiten pitää olla kulunut jo päälle tunti.
Sitten vähänaikaa meni hyvin ettei oksentanut, kunnes tosiaan Vuokatin reissulla saatiin taas huomata, että on huono olo ja kotimatkalla oksennettiin urakalla.
Ja merkki meillä on se, että tyttö sanoo hikka. Eli silloin nousee suuhun jo!
Harmittaa ku noin pienet eivät osaa kertoa, että nyt se tulee. Vaan loppuunasti ollaan hiljaa, ja loppuakohden juostaisiin jo karkuun jos päästäisiin.
Noh, olevinaan rannekkeista oli jotain apua, tai sattumaan.
Mutta ihmekös toi, että on herkkävatsainen kun minulla ja miehellä molemmilla on ollut pienenä ja jokseenkin vieläkin matkapahoinvointia.
Pitää katsoa miten kotimatka menee.





Aurinkoista päivää ja oikein mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille!

-Marjo






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kun ei voi suunnitella tulevaa.

Moii! Oon varmaan jokaisen postauksen aloittanut sanoilla, että jäänyt taas tämä kirjoittelu. Mutta nyt se on oikeasti jäänyt aivan ty...