Ensimmäinen teksi näin syntymäpäivän kunniaksi.

Moi!

Kauan olen haaveillut omasta blogista ja nyt siitä on tullut ajankohtainen, päivälleen 26-vuotiaana.

Ennen halusin vain leivontablogin, mutta nyt kun muutama vuosi on kulunut, ja minusta tuli äiti, sekä myös terveysongelmia tuli kuvioihin niin haluan jakaa teidän kanssa tätä meidän perusarkea.

Tulevaisuudessa kyllä näet täällä myös leivonta kuvia, ehkä myös ohjeita yms. Mutta tänään aloitan vain kertomalla tyttöni ekasta vuodesta, mistä minun vaivani lähti, ja mitä ne olivat.


IBS (ärtyneensuolen oireyhtymä), palleatyrä ja refluksi diagnoosit sain viime joulukuussa, kun etsimme syitä erittäin koville mahakivuilleni, ja kun maha ei toiminut millään lailla, kuvotus ja laihtuminen veivät kaikki voimat.

Aina olen ollut herkkä, herkkämahainen, erittäin kova tressaamaan, ja esikoiseni eka vuosi oli erittäin raskas.

Tytön ollessa 2kk ristiäisten jälkeen tuli hirveä räkätauti, tk:ssa käytiin monta kertaa. Lääkärit eivät osanneet/voineet tehdä mitään kun toinen oli vielä niin pieni ja sanoivat kyllä se siitä menee ohi. Viimeisellä tk käynnillä tyttö oli jo niin huonossa kunnossa että kun lääkäriltä tultiin pois, oli tarkoitus lähteä ajelemaan omalla autolla seinäjoelle sairaalaan sisälle, niin tyttö vetää veltoksi sylissäni ja menee siniseksi. Minä huudan ja kiljun että nyt apua, siitä lähdimme ambulanssilla seinäjoelle, silloin oli rs-virus. Oltiin sisällä noin viikon, muistaakseni toista viikkoa, en enää tarkkaan edes muista. Olin sumussa, pelkäsin.
Joku niin pieni ja hento makaa siinä ja välillä otetaan limaa väkisin pois keuhkoista että olisi helpompi hengittää. Siinä vaan välillä yritettin vähä syödä tissiä ja taas nukuttiin ja imettin räkää.

Päästiin kotiin, siitä lähtien oltiinkin vähän väliä kipeitä.

Ensimmäiseen vuoteen mahtuu 5-10 sairaala jaksoa sisällä, kun tytön oireet meni niin pahoiksi, että ei pystynyt hengittämään kunnolla, käytössä oli apulihakset, ja hengitys oli katkonaista, ja minä valvoin vieressä kaikki yöt kuoleeko se vai ei.
3 positiivista rino-virusta loppuvuodesta ja väliin mahtuu perus flunssat korvatulehduksineen. Lopuksi saatiin Ventoline ja Flixotide joista on ollut suuri apu, enää ei oo tarvinnut mennä sairaalaan sisälle vaan pärjätään kotona, mutta jäi meille käteen infektioastma. Välillä yritetään tauottaa lääkitystä, jos pärjätään ilman, hyvä niin, jos emme niin näillä jatketaan. Onneksi tyttö on erittäin reipas, kasvaa hyvin! Enää en murehdi, onhan lapsilla niitä flunssia, mutta jos ne flunssat noin hankaliksi menee niin silloin on voimavarat jo vähän loppu.

Edellä mainittu tytön sairastelu jakso siis laukasi minulle IBS:n, tai ainakin näin vahvasti itse luulen.
TRESSI on pahasta, se laukasee yllättävän paljon meillä ihmisillä kaikenlaisia sairauksia.
Nyt yritän opetella elämään asian kanssa, ilman punaistalihaa, gluteniiton, maidoton, sokeriton, ton-ton. Lista on pitkä, mutta tärkein apu on ollut FOBMAP ruokavaliosta.
Siinä pyritään välttämään tuotteita jotka sisältävät fobmap- yhdisteitä.

Esim. Näitä kannattaa välttää!

• Vehnä, ohra ja ruis
• Kivelliset hedelmät, kuten luumu, nektariini, persikka sekä vesimeloni, päärynä, omena ja mango
• Palkokasvit, herneet ja maapähkinä 
• Pistaasi- ja cashewpähkinät 
• Sipulit, valkosipuli, kaalit, tankoparsa, artisokka, fenkoli, kukkakaali, parsa ja sienet
• Monet purukumit, pastillit, lääkkeet, fruktoosi, limsat ja muut hiilihapolliset juomat
• Monet kevyttuotteet
• Tavalliset maitotuotteet
• Hunaja, hedelmäsokeri ja siirapit
• Prebiootit, joita käytetään terveysvaikutteisissa jogurteissa*
• Kuivatut hedelmät, etenkin rusinat

Välillä tietenkin lipsun, näpsin ja olen kipeä, sitte taas otan itseäni niskata kiinni ja pyrin välttämään haitallisia ruoka-aineita.

Ongelmana on myös se, että mitä saisin syödä ibs:n takia niin en voi syödä sitä refluksin takia, menee välillä turhan hankalaksi ja ärsyttää kun ei voi tehdä koko perheelle samaa ruokaa, mutta eiköhän siihen joskus totu.

Näissäkin oireet ovat yksilöllisiä, toiselle sopii  esim. maitotuotteet, kun taas toinen ei kestä yhtään.

Tästä tulisi niin pitkä teksti niin yritän vähä hillitä tätä kirjoittamis vimmaa. 
Eli lyhyesti ja ytimekkäästi suurin apu ibs:ssä on ruokavalio, mahdollisimman tressitön elämä, liikunta, yms.

Ja anteeksi kirjoitusvirheet! Siitä on kauan kun olen viimeksi kirjoitellut, ja se ei ole tässä asiassa mielestäni nyt niin tärkeää!


-Marjo